Monia tverinkarjalaisten ystäviä koskettava suru-uutinen Tveristä saatiin kesäkuun lopulla. Tverinkarjalaisten kielen ja kulttuurin monitoimija, matkaopas ja hallintohenkilö Zoja Turičeva oli kuollut kesäkuun 25. päivänä.
Kuva: Martti Malinen.
Nelikymppisen tietotekniikan insinöörin, Zoja Turičevan kohtalo tuli 1990-luvun alussa kesälomalla käännekohtaan, kun hän Puasinkoin kotikylässä pihaa haravoidessaan kohtasi kielentutkija Pertti Virtarannan. Virtaranta yöpyi matkoillaan tien toisella puolella olevassa Beljakan talossa. Monet tutkimusmatkat Tverin kylille tehnyt Virtaranta oli jo silloin päättänyt, että tverinkarjalaisten hämmästyttävästi säilynyt kieli ja perinteet vaativat toimenpiteitä ja oikeita ihmisiä säilyäkseen ja edistyäkseen. Ummikkokarjalaisena koulunsa aikanaan venäjäksi aloittanut, akateemisesti koulutettu Zoja Turičeva sopi hyvin tähän suunnitelmaan.
Kolmen muun tverinkarjalaisen kanssa Zoja Turičeva oli jo 1994 opiskelemassa suomen kieltä Joensuun yliopistossa. Ensimmäinen tverinkarjalan aapinen, Mihail Orlovin Bukvari oli ilmestynyt marraskuussa 1992. Zoja Turičeva kirjoitti lukukirjan Armaš šana, josta tuli oppikirja niihin Tverin kylien kouluihin, joissa kieltä opetettiin. Se on tullut myös tutuksi monille suomalaisille vuonna 1994 perustetun Tverinkarjalaisten ystävät ry:n myyntipöydiltä.
–Suomen kielen kautta löysin myös oman äidinkieleni, kertoi Zoja.
Zoja Turičevasta tuli keskeinen toimija Tverinkarjalaisten kulttuuriautonomian hallinnossa, jossa hän toiminnanjohtaja Zinaida Golovkinan rinnalla rakensi yhteyksiä, huolehti rahoituksesta, toimi kielivastaavana, järjesti vierailuja, seminaareja ja festivaaleja. Zoja Turičeva on myös monille suomalaisille tuttu matkaopas, kymmenien tapahtumien tulkki sekä hyvä ystävä.
–Tottakai, vastasi Zoja aina lempeästi hymyillen, kun häntä tarvittiin.
Valtion vaihtelevan rahoituksen johdosta oli joskus vaikea tietää, mitä mahdollisuuksia autonomialla oli toteuttaa mm. julkaisutoimintaa. Lehti Karielan Šana oli jatkuvasti rahavaikeuksissa, mutta ilmestyi kuitenkin 20 vuotta. Zoja ja veljensä Nikolai Turičev kirjoittivat yhdessä karjalaisia ruokamuistoja kirjaseen Šüömizet tverin karielazin, joka on osin venäjäksi mutta reseptit ovat myös karjalaksi. Pari muuta julkaistua kirjasta kertoo tverinkarjalaisten elämästä historian valossa ja Tverinkarjalaisten kulttuuriautonomian työstä, seminaareista, tapaamisista ja ihmisistä runsaasti kuvitettuna ja vähintään kahdella kielellä. Paitsi matkanjärjestäjänä ja tulkkina Zoja oli myös mukana tveriläisessä lauluyhtyeessä Karielan Koivuzet, joka on useita kertoja käynyt Suomessakin ja kuului kaikkien juhlien perusohjelmistoon Tverin alueella.
Nikolai Turičev seurasi Zinaida Golovkinaa kulttuuriautomian johtoon vuonna 2009 ja Zojan työ jatkui hänen rinnallaan aina vuoteen 2016, jolloin hän sairastui. Juuri 70-vuotta täyttäneen Zoja Turičevan sydän petti kesäkuun 25. päivänä 2022. Hänet on haudattu Kozlovan kalmismaalle.
Kuten petroskoilaisen Oma Mua -lehden muistokirjoituksessa todettiin, on vaikea arvioida sitä, kuinka suuren panoksen Zoja Turiceva on tehnyt karjalan kielen säilyttämiseksi ja edistämiseksi. On selvää, että se on erittäin merkittävä ja monipuolinen, sillä hän ehti olla yli 30 vuotta aktiivisesti edistämässä äidinkielensä asemaa ja vaalimassa vanhoja karjalaisia perinteitä Tverin alueella. Tästä työstä Zoja Turičevalle on myönnetty Suomen Leijonan ansioristi.
Zoja Turičevaa jäävät kaipaamaan sukulaiset ja ystävät, joita on Suomessakin iso joukko.
Elina Hatakka