Viralliset yhteydet Venäjän karjalaisjärjestöihin ovat valitettavasti edelleen poikki, ja siksi yhdistys ei voi jakaa stipendejä Tverin alueelle, jonne ennen vuotta 2022 stipendejä jaettiin.
Sen sijaan olemme päättäneet myöntää tunnustuspalkintoja nuorille Suomessa toimiville tutkijoille, joilla on tuoreita tieteellisiä julkaisuja tverinkarjalan alalta.
Yhdistyksen hallitus päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan myöntää palkinnot kolmelle tutkijalle: Riikka Iso-Aholalle 1 000 euroa sekä Henna Massiselle ja Susanna Taville kummallekin 500 euroa. Massinen ja Tavi kuuluvat yhdistyksen hallitukseen, joten he eivät osallistuneet päätöksentekoon.
FT Riikka Iso-Aholan venäjän kielen ja kääntämisen alaan kuuluva väitöskirja Kaunokirjallisuutta karjalaksi – uhanalaisen kielen käännöskulttuurit (2023) käsittelee kaunokirjallisuuden kääntämistä uhanalaiselle karjalan kielelle Venäjällä ja Suomessa vuosina 1980–2014. Väitöskirjan erityinen ansio on uhanalaisten kielten kääntämisen prosessien valottaminen, koska käännöstyö tapahtuu osana kielen elvytystä. Karjalan kielen elvyttämisen konteksti vaikuttaa käännösprosesseihin muun muassa siten, että joiltain aloilta puuttuu kokonaan sanastoa ja sitä on luotava osana kääntämistä.
Iso-Ahola on tarkastellut karjalankielisiä käännöstekstejä ja tuonut osana työtään vahvasti esiin tverinkarjalaisen kielimuodon sekä sen käännöstekstejä. Osana aineistoa on käytetty tverinkarjalaksi käännettyjä kirjoja sekä Karielan šana -lehteä. Työssään Iso-Ahola on tuonut esiin tverinkarjalan kirjallisen kehityksen ja kuvailee sitä tärkeänä osana karjalankielisen kirjallisuuden kenttää.
FT Henna Massisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Rajakarjalaismurteiden suomalaistuminen yleisgeminaation ja itämurteiden erikoisgeminaation valossa (2022) käsittelee suomen itämurteiden vaikutusta rajakarjalaismurteisiin yhtäältä 1600-luvun väestönsiirtymien myötä ja toisaalta viime sotien jälkeen siirtolaisaikana. Tverin alueen karjalaismurteet toimivat tutkimuksessa usein vertauskohtana tarkasteltaessa karjalan kielen murteille epätyypillisiä piirteitä, joita esiintyy sekä raja- että tverinkarjalan murteissa.
Lisäksi Henna Massinen on tutkinut tverinkarjalaista nimistöä artikkelissaan The Russian origin of Karelian cow names (2023).
FT Susanna Tavin suomen kielen alan artikkeliväitöskirja Contact-induced lexical variation in the Karelian language. Corpus-based perspectives on code-copying (2023) käsittelee eri näkökulmista karjalan kielen sanastoa kontaktissa venäjän ja suomen kieliin. Ensimmäiset kaksi artikkelia käsittelevät Suomessa puhuttuja rajakarjalaismurteita, kolmas vienan- ja livvinkarjalaa ja neljäs tverinkarjalaa. Tverinkarjalaa koskevassa artikkelissa tarkastellaan sanastossa ilmenevää venäjän vaikutusta suhteessa omaperäiseen sanastoon sekä koodinvuorotteluun. Tutkimuksessa yhdistetään kriittisesti uhanalaisen karjalan kielen tutkimuksen hajanaisia näkökulmia siten, että sanaston kontakti-ilmiöt sijoittuvat jatkumolle aina Suomesta Sisä-Venäjälle Tveriin saakka. Tavi jatkoi väitöskirjan pohjalta tverinkarjalan tutkimusta Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä post doc -apurahalla.
Susanna Tavi toimi syksyllä 2023 johtajana pienprojektissa, jossa jaettiin karjalankielisiä lastenkirjoja muun muassa kielirikasteiseen esiopetukseen pääkaupunkiseudulla.
Henna Massinen ja Susanna Tavi ovat lisäksi tehneet Tverin Karjalaa ja siellä puhuttavaa karjalan kieltä tunnetuksi erilaisissa yleisötilaisuuksissa Tverinkarjalaisten ystävät ry:n edustajina.
Yhdistys onnittelee palkittuja tutkijoita: Riikka Iso-Ahola, Henna Massinen ja Susanna Tavi.