MUUTTO KÄKISALMEN LÄÄNISTÄ JA INKERINMAALTA VENÄJÄLLE 1600-LUVULLA
Ruotsin ja Venäjän välirajan muutokset 1600-luvun alussa aiheuttivat väestöpohjaan nähden poikkeuksellisen laajan muuttovirran ”voittomailta” Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaalta Venäjälle. Sen ulkonaisena tekijänä on pidetty ortodoksisen väestön reagointia uuden esivallan Ruotsin kirkko- ja talouspolitiikkaa kohtaan, mutta syvin syy oli Venäjällä sisäisten ja ulkoisten levottomuuksien tuottama väenpuute, jota tsaari, aateli ja kirkko yrittivät lieventää houkuttelemalla karjalaisia ja inkeriläisiä muuttamaan itään. Tämä huipentui sotavuosina 1655–1658 venäläisen sotaväen toteuttamiin pakkosiirtoihin.
Noin puoli vuosisataa kestänyt askarrus tämän aiheen parissa tuotti kaksi tietokantaa, toisen karjalaisista toisen inkeriläisistä. Edellisessä mainitaan noin 6000 ja jälkimmäisessä 5000 nimeä, pääosin perheiden päämiehiä. Heistä on voitu tunnistaa sekä lähtijöinä että tulokkaina noin kaksi kolmasosaa. Lähteinä on käytetty Ruotsin valtionarkistoon vuosilta 1648–1658 kertyneitä luetteloita sekä Venäjältä Venäjän vuonna 1647 lunastamien muuttajien luettelo, Bežetskin ylängön aatelin ja luostarien alustalaisten luettelot sekä Aleksanteri Syväriläisen ja Iverskin luostarien arkistoista poimitut nimet. Nämä peittävät vain osan koko ilmiöstä, jonka kokonaiskuva piillee vielä Tverin vanhojen asiakirjojen arkistossa säilytettävässä, noin vuonna 1710 kootussa karjalaisluettelossa.
Taulukossa mainitaan sarakkeittain etunimi, isännimi, sukunimi jos se tiedetään, tulopaikka, tulokylä, lähtöaika/tuloaika, lähtöpitäjä, lähtökylä, vuonna 1631 merkitty veroluku, välivaiheet sekä viimeksi lähdeviitteet. ”1647” tai ”1649” tarkoittaa mainintaa Venäjän lunastamien luettelossa, ”Bež.” Bežetskin ylängön luettelon mainintaa, ”181” Iverskin ja ”3” Syvärin luostarin alustalaista, ”Musc.53” Ruotsin valtionarkiston Muscovitica-kokoelman raja-asiakirjoja sekä ”Musc.92” vuonna 1673 Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan läänitys- ja rälssitiluksilta koottuja luetteloita, joiden perusteella Ruotsi yritti saada niissä mainitut Venäjälle paenneet tai viedyt takaisin. viitteitä voi olla myös Kansallisarkiston läänintileihin tai tuomiokirjoihin, edellisten tunnuksena nelinumeroinen järjestysluku ja jälkimmäisten tunnus gg:.
Joensuussa 3. maaliskuuta 2013
Veijo Saloheimo
Tietokantoja pääset tutkimaan linkin kautta: http://www.tverinkarjala.fi/Muuttolistat/
