Vaikka emme pysty pitämään yhteyttä entiseen tapaan tverinkarjalaisiin ystäviimme, saamme kuitenkin jotain tietoa tapahtumista. Peroskoissa julkaistava karjalankielinen lehti Oma Mua kertoo myös sisarkarjalaistensa kuulumisia. Lehden digitaalisen version voi tilata Karjalan Sivistysseuran kautta ja se tulee keskiviikkoisin sähköpostiin. Monia lehden artikkeleita Sivistysseura myös julkaisee Uutisčuppu/Uudisčuppu-kanavallaan.
Ilahduttavaa on huomata Oma Mua -lehden kirjoituksista, että Karjalan tasavallasta vieraillaan Tverin Karjalassa. Myös toisinpäin pidetään yhteyttä.
Menneenä kesänä Tverin alueella järjestettiin kaksi isoa tapahtumaa.
Ensimmäinen pidettiin heinäkuun viimeisellä viikolla Čaškovo-nimisessä kylässä. Viisipäiväisen ja jo yhdeksännen kerran järjestettävän tapahtuman nimi oli Kodimailla-etnofoorumi ja järjestäjänä oli Tverin Karielan kodi -järjestö. Monet Tverin Karjalassa käyneet tuntevatkin järjestön kantavat voimahahmot Marina ja Oleg Jevgrafovit. Paikalle oli saapunut kolmisensataa ihmistä monilta paikoilta ja monelta kielialueelta: mm. Tverin, Moskovan, Leningradin, Tambovin alueilta sekä Karjalan tasavallasta ja yksi Saksasta. Paikalla oli tverin- ja vienankarjalaisia, inkeriläisiä ja inkerikkoja sekä venäläisiä, ja he kaikki olivat kiinnostuneita karjalaisesta perinteestä ja pääaiheesta eli karjalan kielestä, jota myös opetettiin juhlan aikana.
”Tänä vuotena šen [juhlan] piäteemana oli karjalan kieli. Myö ymmärrämmä, jotta još myö emmä šäilytä kieltä, ni ei jiä kulttuurie alkuperäsenä ilmijönä, šano festivalin järještäjä Marina Jevgrafova.” [Lainauksen kieli on toimittajan äidinkieli vienankarjala.] Karjalaa opetettiin uuden Šananiekka-oppikirjan avulla. Valitettavasti emme tiedä, miten kirjaa saisi Suomeen.
Monet osallistujat halusivat oppia ompelemaan esiliinoja, lämmittämään savusaunaa, sitomaan vastoja, tuntemaan lääkekasveja, veistämään puuastioita tai paistamaan piirakoita. Tarjonta on juhlien aikana ollut tosi monipuolista, ja lisäksi tehtiin retki Stan-nimiseen kylään. Lauantai oli teatteripäivä. Kalevala-aiheiseen näytelmään saivat lopulta osallistua kaikki halukkaat ja seurauksena oli se, ettei katsojiksi jäänyt monikaan.
Etnofoorumin järjestäjät toivovat, että näin saadaan kiinnostus perinteitä ja kieltä kohtaan säilymään. Artikkeli perusteella siihen voi uskoa.
Toinen perinnejuhla järjestettiin 19. elokuuta. Kalitka-piirakkajuhlaa vietettiin tällä kertaa Mämmino-nimisessä etnokulttuurikeskuksessa Lihoslavlissa. Ennen sitä on vietetty useimmiten Tolmatsun kylässä. Vuodesta 2015 lähtien vietetystä tapahtumasta on tullut tverinkarjalaisten kesäinen pääjuhla, johon moni suomalainenkin on vuosien varrella osallistunut. Tänä vuonna siihen osallistui väkeä Tverin alueen lisäksi mm. Karjalan tasavallasta, Udmurtiasta ja Valko-Venäjältä.
Oma Muan toimittaja kertoo, että Karjalan tasavallasta oli runsaasti osallistujia: Oma pajo -kuoro ja Čičiliusku-nukketeatteri Petroskoista, Värtinäine-yhtye ja Čomat tytöt -tanssiryhmä Jessoilasta, lasten kanteleyhtye Karhumäestä sekä Koivikko-kuoro Aunuksesta.
Muukin anti oli runsasta. Lapset ja nuoret oppivat paistamaan piirakoita, oli tietokilpailu, opetettiin karjalan kieltä jne. Leikittiin vanhoja karjalaisia leikkejä ja pelattiin kyykkää. Aunuksen Koivikko-kuoroon kuulunut osallistuja kertoo seuraavassa Oma Muan numerossa, että he pääsivät tutustumaan edellä mainittuun Stan-kylään, jossa hekin osallistuivat konserttiin. Siellä heille kerrottiin, kuinka väki oli tullut Tverin alueelle.
Piirakkajuhlassa on aina markkinameininkiäkin, ja tälläkin kerralla ostettavissa oli käsitöitä, piirakoita ym. Ihmisillä oli myös mahdollisuus tutustua Lihoslavlin kuuluisimpiin paikkoihin. Näyttää siltä, että näissäkin juhlissa oli jokaiselle jotakin!